Pitäjät Hämeenkoski

Upeaan työtiimiin ja hienojen vapaaehtoisten joukkoon oli hyvä palata

Matti Piispanen. Kuva: Maria Ilonen

Hämeenkosken kappeliseurakunnan pappi Matti Piispanen jäi jo eläkkeelle, eikä hänen pitänyt enää palata töihin. Ensimmäiseen kutsuun palata töihin hän vastasikin kieltävästi, mutta kun kutsu esitettiin vielä uudelleen, päätti Piispanen palata työhön.

Alun perin hänen piti olla työssä kesäkuun loppuun asti, mutta työt jatkuvat syyskuun loppuun. Viransijaisuus Hämeenkosken kappalaisena päättyi 30. kesäkuuta, mutta Piispanen jatkaa kesäpapin nimikkeellä siihen asti, kunnes Leevi Ruonakoski palaa perhevapaalta.

Aiemmin Hämeenkosken itsenäisen seurakunnan ja Nastolan seurakunnan kirkkoherrana toimineelle Piispaselle iso vaikutus päätökseen tulla takaisin työhön oli sillä, että nyt pappina hänen ei tarvitse tehdä hallinnollisia töitä, vaan hän saa keskittyä nimenomaan papin työhön.

Hämeenkosken ja Nastolan kirkkoherrana

Matti Piispanen on syntyisin Keski-Suomesta, josta kahdeksanlapsinen perhe muutti työn perässä etelään.

– Nastolassa kävin oppikoulun ja lukion. Nyt puhutaan työn perässä muuttamisesta, mutta ei siinä ole mitään uutta, niin on aina tehty. 1960-luvulla oli suurin muuttoliike. Meillä on syntymäkoti Keski-Suomessa kesäkotina edelleen. Lahden seudulle oli helppo kotiutua, vaikka en minäkään silloin olisi halunnut muuttaa, Matti Piispanen kertoo.

Pappisuransa Matti Piispanen aloitti Nastolassa nuorisopappina ja vuonna 1992 hän tuli Hämeenkosken kirkkoherraksi. Hämeenkosken seurakunta ja väki siellä oli tuttua, kun hän vuoden alussa palasi työhön. Piispanen oli kirkkoherrana, kun Hämeenkosken seurakunta liittyi Hollolan seurakuntaan ja muuttui itsenäisestä seurakunnasta kappeliseurakunnaksi. Piispanen on nähnyt tässä muutoksessa vain hyvää.

– Se oli pienelle seurakunnalle mahdollisuus ja oli helpotus, kun ei tarvinnut enää miettiä jatkuvia säästöjä.

Rippikoulutyö on antoisaa

Hämeenkosken kirkkoherrana Piispanen toimi viidentoista vuoden ajan, kunnes siirtyi Nastolan kirkkoherraksi.

– Nastolaan lähtöön syynä olivat silloin vanha äiti ja lastenlapset. Nastolan kirkkoherrana olin kymmenen vuotta ja sieltä jäin eläkkeelle, nykyäänkin Nastolassa asuva Piispanen kertoo.

Jo kirkkoherrana ollessaan Piispanen veti yhden rippikoulun kesässä. Rippikoulua hän lähtee edelleen pitämään mielellään.

– Rippikoulussa toimitaan nykyään ilmiö-pedagogiikan pohjalta. Rippikouluopetusta työstetään siltä pohjalta, mitä nuoret haluavat oppia. Opettaja tuo siihen kristinuskon, kokemuksen ja tiedon, Piispanen kertoo tämän päivän rippikouluopetuksesta.

Piispanen kokee rippikoulutyön antoisaksi.

– Haasteellista on osoittaa, miten elää tätä päivää kristinopin kautta ja antaa toivon näkökulman. Nuoria mietityttävät erityisesti ilmastonmuutos, ihmissuhteet ja yksinäisyys. Myös kuolema ja Jumala mietityttävät, Piispanen sanoo.

Seurakunta on läsnä ihmisissä

Ihmiset muutenkin ovat suurin syy siihen, että Matti Piispanen viihtyy vielä 68-vuotiaana töissä. Hän kehuu Hämeenkosken kappeliseurakuntaa työyhteisönä sekä seurakuntalaisia, joihin hänellä on ilmiselvän mutkaton suhde. Tiistaisin Piispasella on periaatteessa vapaapäivä, mutta hän saattaa silti poiketa seurakunnan miesten kerhon saunaillassa.

– Meillä on upea työntekijätiimi, aina voi kokea tulevansa töihin mielellään ja antaa tähän työhön paljon ja antaessaan myös saa, Piispanen kiittää.

– Lisäksi täällä on mitä hienoin vapaaehtoistyöntekijöiden joukko, joka ottaa asioita hoitaakseen. Papin ei tarvitse huseerata joka paikassa.

Piispanen korostaa myös kokeneiden työntekijöiden olemista nuorempien tukena ja taustalla.

– Oli upeaa seurata nuoren teologian opiskelijan saarnaa ja tukea häntä siinä tehtävässä. Nuoria työntekijöitä ei saa koskaan vähätellä, elämä on nuorissa ja heille on tehtävä tilaa.

Piispanen sanoo seurakunnan olevan läsnä ihmisissä. Juuri sen tähden se ei muuttanut seurakunnan luonnetta Hämeenkoskella, vaikka se muuttuikin kappeliseurakunnaksi. Vielä hän ei ole miettinyt viimeistä saarnaansa Hämeenkosken kirkossa, mutta arvelee sen liittyvän juuri siihen, kuinka seurakunta elää seurakuntalaisissa.

Lokakuun alussa Matti Piispanen palaa jatkamaan eläkepäiviä, joita hän ehti välissä viettää kaksi ja puoli vuotta. Puuhaa riittää lastenlasten kanssa, joiden kanssa viettämästään ajasta hän on ehtinyt jo eläkeaikana nauttia.

 

 

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat