Pitäjät Hämeenkoski Tuulos

Uuden-Pätilän ja Karutan uudisasutusalueet

Varjolan uudistila Uudessa-Pätilässä vuonna 1956.Lähde: Kosken Kohinat Perinneaineisto

Hämeenkosken Uuden-Pätilän ja Tuuloksen Karutan asumakylillä on poikkeuksellinen syntyhistoria.

Molemmat ovat muodostuneet talvi- ja jatkosodan jälkeisen asutustoiminnan yhteydessä. Tuolloin Lammille, Hauholle, Tuulokseen ja Koskelle muodostettiin lyhyessä ajassa satoja uusia viljelys- ja asutustiloja. Tiloja perustettiin kotinsa menettäneille karjalaisille ja sotaan osallistuneille rintamamiehille.

Asutustoiminta kosketti Keski-Hämeen pitäjissä lähes kaikkia kyliä, mutta erityisen paljon uudistiloja lohkottiin kartanoiden viljelymaista. Merkittäviä karjalaisalueita syntyi olemassa olevan asutuksen lomaan muun muassa Mommilan, Hahkialan ja Vanhankartanon alueille. Asuttamisessa korostui valmiiden peltojen käyttö.

Kaikkein voimakkainta asutustoiminta oli Pätilänkorvessa Koskella ja Lahonmaan takamaa-alueella Tuuloksen–Hauhon rajaseudulla. Näille alueille raivattiin täysin uudet asuinalueet, mikä oli Hämeen lääninkin mitassa poikkeuksellista. Syrjäiset metsäalueet muuttuivat lyhyessä ajassa rakennetuiksi ympäristöiksi rakennuksineen, teineen ja peltoineen.

Uusi-Pätilä. Lähde: Maanmittaushallituksen topografiset kartat

Uuden-Pätilän asutusalueen maankäyttö 1930-luvun lopulla (vas.) ja 1960-luvun alussa. Pellot on esitetty keltaisella ja tiet punaisella värillä. Mustat symbolit kuvaavat asutusta.

Pätilänkorven asuttaminen

Pätilän kartanon takamaa-alue Pätilänkorpi sijaitsi Mommilan laajojen viljelysmaiden pohjoispuolella. Alueen läpi mutkitteli Pätilänjoki, jonka pohjois- ja eteläpuolelle muodostettiin sotien jälkeen yhteensä yli 50 kylmää eli raivaamatonta tilaa.

Pätilänkorvessa hakattiin metsää ja kuivatettiin soita, jotta uudistiloille saatiin viljelysmaata. Samanaikaisesti aloitettiin tarvittavien rakennusten pystyttäminen. Uusia teitä rakennettiin 15 kilometriä. Uudistiloille saatiin 1950-luvun loppuun mennessä raivattua keskimäärin seitsemän hehtaaria peltoa.

Suurin osa Kosken siirtoväestä oli lähtöisin Äyräpäästä. Osa heistä rakensi kotinsa Pätilänkorpeen, joka sai nimekseen Uusi-Pätilä. Väestönlisäys oli niin merkittävä, että alueelle saatiin jo 1950-luvun alussa sekä oma kauppa että koulu.

Karutta. Lähde: Maanmittaushallituksen topografiset kartat

Karutan asutusalueen maankäyttö 1930-luvun lopulla (vas.) ja 1960-luvun alussa. Pellot on esitetty keltaisella ja tiet punaisella värillä. Mustat symbolit kuvaavat asutusta.

Lahonmaan asutustoiminta

Useilla Tuuloksen kylillä on vanhastaan ollut takamaaomistuksia Teuron ja Eteläisten kylien välisellä metsäalueella. Toisen maailmansodan jälkeen Lahonmaan pohjoisosiin – osittain Hauhon puolelle – raivattiin Uuden-Pätilän kaltainen asutusalue.

Tuuloksen osalta Lahonmaan uudisasutusalue sijaitsi Sairialan ja Syrjäntaan kylien alueella. Pohjoispuolella kulki Hämeenlinnan–Lahden maantie.

Alueelle muodostettiin yli 40 asutustilaa, joista yli puolet oli kylmiä tiloja. Tätä varten rakennettiin huomattavan paljon uusia teitä ja kuivatusviemäreitä. Vuoteen 1958 mennessä oli raivattu noin 200 hehtaaria peltoa ja pystytetty toista sataa rakennusta. Valtio auttoi monin tavoin alueen raivaus- ja rakennustöissä.

Lahonmaan asutusalueen nimeksi tuli eteläpuolisen pikkujärven mukaan Karutta. Alueelle rakennettiin oma kauppa v. 1956, mutta omaa koulua ei asukkaiden toiveista huolimatta koskaan saatu. Kouluun päästäkseen lasten oli käveltävä valtatien varteen linja-autolle.

Pääosa Karuttaan muuttaneista oli kotoisin Kivennavalta, mutta joukossa oli myös lähiseudun rintamamiehiä.

Asutustoiminnan tuloksena Uuteen-Pätilään ja Karuttaan syntyi paljon pientiloja, joille ei useinkaan ollut mahdollista raivata riittävästi peltoa. Lisämaata tai -toimeentuloa tarvittiin muualta. Molemmilla uudisasutusalueilla oli joka tapauksessa erittäin keskeinen merkitys siirtoväen asuttamisessa ja kotouttamisessa Hämeeseen.

Lähteitä:

Aromäki J. 1983. Sodan ja rauhan ajat. Kosken historiaa, ihmisiä, elämää. Kosken Hl kunta.
Lähde H. K. 1996. Karjalasta Lammin kylille: asutustoiminnasta puoli vuosisataa.
Koskue K. 2000. Lammin pitäjän historia III.
Hietanen S. 2016. Kivennapalaisten pitkä evakkotaival Sydän-Hämeeseen Karutan asutusalueen uudisraivaajiksi. Teoksessa Koskue K. (toim.) Tuuloksen kyläkirja: Lakkola, Pohjoinen, Sydänmaa, Teuro, Karutta.
Teerijoki I. 2019. Hauhon historia III.
Hämeenkoskea, Hauhoa, Lammia ja Tuulosta koskevat historialliset kartat.
Kosken Kohinat -perinneaineisto

Juha Riihiranta

Lammilasistaustainen insinööri YAMK Juha Riihiranta tutki opinnäytetyötään varten Lammin pitäjän asutushistoriaa 1600-luvulta 1800-luvulle hyödyntämällä vanhoja väestöluettelotietoja uuden ajan maaseutuasutuksen paikantamisessa ja pitkän ajan asutuskehityksen rekonstruoinnissa. Hän on aiemmin kirjoittanut myös Keski-Hämeen lehdissä ja juhlajulkaisussa Vuosisata sitten muun muassa asutuksen kehittymisestä, Lammin vanhoista suvuista ja Kataloisten ryhmäkylien historiasta.

Juha Riihiranta sai viime viikolla myös Suomen Kulttuurirahaston Hämeen rahastolta 5 500 euron avustuksen Väinö ja Hilkka Kiltin rahastosta Kataloisten kylää ja sen asukkaita ennen uusjaon toimeenpanoa käsittelevän tietokirjan kirjoittamiseen.

Kommentoi

Jätä kommentti

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat